Kulkiessa

Kulkiessa tärkkeintä on, että reppu on kevyt ja taivaltaminen mukavaa. Nämä vaatimukset ovat vakavassa ristiriidassa pitkän vaelluksen vaatimusten kanssa -ruokaa on oltava mukana mahdollisimman paljon.

Vaatteiden tulisi olla mukavia ja nopeasti kuivuvia. Tällaisen tavoitteellisen retken vaatevarustuksen tulee myös olla kevyt. Sadesäätä ei ole mahdollista viettää leirissä, vaan kulkemisen on oltava mahdollista sääsät riippumatta, varustukseen kuuluu siis ehdottomasti hengittävä, mutta kevyt sadeasu. Koska mikään kalvoasu ei kuitenkaan hengitä riittävästi yleisasuksi, on mukana oltava kuivan ja tuulisen sään vaellusasu.

Jalkineet ovat pitkän vaelluksen onnistumisen kannalta avainasemassa. Jalkineet eivät saa hiertää, eivätkä puristaa. Jalkineiden tulisi olla kevyet, mutta suojaavat. Vaatimukset ovat ristiriitaiset, eikä kaikkia odotuksia täyttäviä jalkineita ole. Maastojuoksukengät ovat kevyet, mutta omat jalkani eivät toistaiseksi kestä niillä vaeltamiseta. Vaelluskengät ovat suojaavat, mutta painavat melko paljon. Täysin tyydyttävää ratkaisua en ole löytänyt, mutta nykyiset kenkäni, Meindl Vakuum GTX, ovat paras löytämäni ratkaisu. Kengät ovat hieman kolhot ja huopatossumaiset, mutta erinomaisen mukavat ja hiertämättömät.  Pohjallisen rakenne on tosin jotenkin epätäsmällisen tuntuinen, nulju. Seuraava 420 km:n vaellus onkin hyvä testi näille kengille.

Vuoden 2010 harjoitusvaellus jäi Meindl Vakuumien viimeiseksi vaellukseksi: kenkien sisävuoraukseen kului reikä ja ne saavat palvella sekalaisessa helpommassa käytössä. Jalkineiden etsintä on kesken.

Sukat varmistavat kenkien toimivuuden. Käytän aina vaelluskengän kanssa kahta sukkaa: ohutta alussukkaa ja varsinaista vaellussukkaa. Alussukkina on ollut Trekmatesin CoolMax-sukkia ja Lorpenin vastaavia. Todennäköisesti seuraavalle vaellukselle hankin parit Lorpenin valmistamat, sillä ne ovat napakammat ja istuvammat. Vaellussukkina olen kokeillut Falken, Lorpenin ja Bridgedalen malleja. Falken sukat menettävät mielestäni istuvuutensa melko nopeasti, eivätkä ole riittävän kestävät. Lorpenin vaellussukan kokeilu jäi lyhyeksi: sukasta tuli nopeasti muodoton ja istumaton. Bridgedalen sukista minulla on pelkästään hyviä kokemuksia. Eniten pidän mallista Ventum Light Hiker. Sukkia on kahdet, sekä alus-, että vaellussukkia.

Sadeasuna on Haglöfsin LIM-sarjan takki, housut ja rukkaset. Asu on toiminut hyvin, suojaa sateelta, on kevyt ja pakkautuukin pieneen tilaan. Päivän jälkeen märkä asu kuivuu vilauksessa.  Ainoa isompi miinus on housujen kestävyys: lahkeissa on jo useita paikkoja.

Kulkuhousuina ovat kevyet keinokuituiset reisitaskuhousut, Rab Alpine Trek Pants. Housut ovat varsin ohutta kangasta, joka on riittävän tuulenpitävää, mutta kuivuu nopeasti. Polvissa, lahkeissa ja takapuolessa on vahvikkeet.

Kulkupaitana on Haglöfsin 021-poolo. Paita on istuvana hieman kiristävä, mutta ei kuitenkaan hierrä. Runsas käyttö ja useat pesut tuntuisivat muokkaavan paitaa edulliseen suuntaan. Paita alkaa toki haista voimakkaasti hieltä muutaman päivän jälkeen, mutta huuhtaisu purossa virkistää sitä kummasti. Paitoja on yksi, enkä näe tarvetta varapaidalle.

Päähineenä on Trekmatesin kevyt merinovillainen myssy, joka on tosin isoon päähäni hieman pieni. Myssyn paras ominaisuus on hajuttomuus pitkälläkin vaelluksella. Tuulta myssy pitää heikosti, mikä onkin pieni puute.

Käsineinä ovat kevyet Black Diamondin fleece-hansikkaat, joissa on kämmenessä nahkavahvikkeet. Materiaali on melko nopeasti kuluvaa, mutta eivätköhän ne seuraavat vaellukset kestä. Nahkavahvikkeet olen vahannut kenkävahalla.

Alushousuina ovat napakasti istuvat mikrokuituiset bokserit. Alushousuja on kahdet, joten toiset ovat jalassa ja toiset pestyinä kuivumassa. Syksyllä kuivuminen on kuitenkin epävarmaa, joten alushousut voi myös joutua kuivaamaan päällä pidettyinä.

Vaellussauvat ovat olleet käytössä jo vuosia. Sen lisäksi, että pystytän suojani sauvojen varaan, käytän sauvoja erityisesti epätasaisessa maastossa. Nousuissa on mukava lykkiä lisävauhtia ja laskuissa polvet pääsevät vähemmällä. Jotta sauvojen käyttö olisi tehokasta, tulisi niitä käyttää riittävän paljon myös vaellusten ulkopuolella, maastolenkeillä. Seuraavalle vaellukselle otan todennäköisesti uusimmat alumiiniset Lekin sauvat, kevyet Thermolite Makalu Ultralitet, jotka ovat taroitettu valmistajan mukaan alle 80 kg painavalle henkilölle. Sauvat tuntuvatkin hieman turhankin taipuisilta. Yksi vaihtoehto on, että yhdistän hiilikuituisista sauvoista ylimmät kaksi osaa ja alumiinisista vain alimman osan. Tällainen yhdestelmäsauva olisi kevyt ja jäntevä, mutta katkeaminen olisi varsin epätodennäköistä.

Kevyet Thermolitet vaurioituivat vuoden 2010 vaelluksella: toinen sauva vääntyi ja toisesta särkyi lukitusmekanismi. Sauvat joutuivat käyttötarkoitustaan ankarampaan rasitukseen. Seuraavalle vaellukselle sauvat ovat joko kiinteät, tai lukitusmekanismiltaan luotettavammat.

Rinkan ominaisuuksilla on eniten merkitystä kulkiessa. Kantolaitteen valinta on ollut vaikea tehtävä tällaiselle vaellukselle: pitäisikö rinkan olla tilava ja tukeva ja silloin myös painava, vai pienempi ja kevyt. Itse olen päätynyt pieneen kantolaitteeseen, tilavuudeltaan noin 62 litraiseen Granite Gear Nimbus Ozoneen. Rinkassa on kunnollinen komposiittimateriaalista valmistettu muotoiltu selkälevy, johon sekä olkaviilekkeet, että lantiovyö kiinnityvät ruuveilla. Noin 20 kg taakka on mukavan kantamisen rajoilla, joten ajallisesti pisin vaellus olisi nykyisillä varusteilla 850 gramman vuorokautisella ruoka-annoksella 16 vrk. Mikäli varsinainen pitkä vaellus kestäisi 21 vrk, pitäisi osa ravinnosta, noin 4 kg, kuljettaa ensimmäiset vuorokaudet esimerkiksi eturepussa.