Harjoitteluni perusmassan muodostaa hyötyliikunta. Työmatkat taitan joko polkupyörällä, kickbikellä tai jalan. Toisaalta olen kokenut hyötyliikunnan myös kuluttavana. Tätä kuluttavuutta pyrin torjumaan tehokkaammalla harjoittelulla.
Painoharjoittelu on varmasti helpoin tapa pitäää yllä ja kehittää sekä voimaa, että lihasmassaa. Lempiliikkeeni on maastaveto.
Kahvakuula, eli girya, on uusin löytö. Tunsin kuulan heti omakseni ja harjoittelun teho yllätti. Tällä hetkellä kahvakuula on korvannut osin painoharjoittelun. Oma valikoimani eripainoisia kuulia on: 10 kg, 16 kg, 20 kg ja 24 kg. Harkinnassa on 30 kg kuulan hankinta.
Tasapainolauta kuuluu säännöllisiin harjoitusvälineisiin.
Sauvareppukävely on lajiharjoituksen perusta. Peruslenkkini on pituudeltaan hieman yli 20 km ja repulla painoa 10 kg. Marssin pitämättä erityisesti taukoa. Lenkillä ei myöskään nautita muuta, kuin vettä, minkä uskon olevan hyväksi aineenvaihdunnalle.
Kävely sekä maastossa, että lenkkipoluilla on mielestäni tärkeä perusharjoitus. Uskon siihen, että riittävän suuri liikuntamassa ehkäisee rasitusvammojen syntymistä varsinaisella vaelluksella.
Lumikenkäily olisi talvisin tehokasta liikuntaa, mutta rannikon talvet ovat yleensä liian vähälumisia tähän. Mennyt talvi tosin oli erinomainen kenkäilyn kannalta: runsaasti pehmeää lunta, joten harjoitusteho pysyi korkealla.
Ylikunto ja pakonomainen harjoittelu vaanii jatkuvasti. Seuraan tarvittaessa leposykettä ja testaan sykkeen tasoittumista seisomaan noustessani. Nukahtamisen vaikeus on itselläni varma merkki liiallisesta harjoittelusta.
Ravintolisiä olen kokeillut. Aikainen aamu alkaa usein pelkällä proteiinipirtelöllä: hera- ja soijaproteiinia maitoon sekoitettuna. Vitamiinivalmisteiden hyödystä en osaa sanoa, mutta toisinaan uskon B-vitamiinivalmisteen tehoon.
Venyttelyn pitäisi varmastikin kuulua jokaisen liikkuvan ihmisen päivittäiseen ohjelmaan, mutta tässä olen saamaton. Venyttelen varsin vähän ja yleensä herään tilanteeseen vain jonkin paikan kiristäessä.