Nukkumatti, nukkumatti

Vaelluksen päivärytmi on ollut aiemmilla harjoitusvaelluksilla selkeä ja on noudattanut totuttua kaavaa: varhainen aamuherätys, päivän vaellus, illan lepo ja huolto, sekä mahdollisuuksien mukaan yhtäjaksoinen yöuni. Tällainen rytmi ryhmittää myös varusteet selkeämmin kulkemisen varusteisiin ja leiriytymisen varusteisiin. Leirissä on perinteisesti levätty, syöty ja huollettu itseä ja varusteita. Tällaisessa leiriytymisessä kehon lämpö häviää illan viiletessä ja erityisesti avotunturissa ilta vie vaeltajan lämpimän makuupussin sisään lepäilemään, ellei tupa tai tuli lämmitä.

Luopuminen ja ilman oleminen ovat tämän yrityksen taustalla vaikuttavia ajatuksia: ilman täydennystä. Ajatus laajenee myös muuhun vaelluksen toimintaan: ilman keitintä, ilman lämmintä ruokaa ja tulevalla vaelluksella ehkä ilman päivärytmiä. Kylmään, parin tunnin välein purtavaan ravintoon sopii jatkoksi hyvin kulkeminen ilman varsinaista leiriytymistä ja suunniteltua päivärytmiä. Keskikesän valoisin aika olisi tällaiselle vaellukselle paras ajakohta: yötä ei pohjoisessa ole.

Leiriytymisen merkityksen pienetessä vähenee myös leirivarustuksen merkitys. Kulkeminen vaihtuu suoraan levoksi -sään vaatiessa katoksen pystytykseen vierähtää muutama hetki- päällä olevia vaatteita ei kuivailla, eikä huoltoa suoriteta, vaan vaeltaja levittää makuualustan, pukee lämpimän vaatekerran ja sujahtaa ohueen makuupussiin lepäämään. Lepo kestää hetken, ehkä pari tuntia. Tämän jälkeen vaeltaja purkaa tilapäisen lepoleirin ja jatkaa matkaa. Tällainen toiminta edellyttää, että lämmin vaatetus ja makuupussi sietävät kostumista.

Kosteutta kestävät parhaiten keinokuituiset makuupussi ja taukovaatteet. Makuupussin on oltava kevyt, joten valinta kohdistui Haglöfsin LIM 100 -pussiin. Tuollainen makuupussi ei kuitenkaan ole riittävän lämmin lyhyeen lepoon edes kesäiseen avotunturiin, joten lisäeristeenä on Rab:n keinokuituinen taukotakki ja ID:n keinokuituiset toppahousut.

Painoja:

• Haglöfs LIM 100: 660 g
• Integral Designs PLQ Pants: 365 g
• Rab Generator Smock: 360 g

Yhteensä: 1385 g

Itikoilta on pystyttävä suojautumaan heinäkuisella vaelluksella. Kulkiessa pään suojaksi puetaan kevyt hyttyshuppu ja tarvittaessa pitkähihainen tuulipaita. Pysähtyessä ja levätessä itikoiden hyökkäys on huomattavasti vihaisempaa, mutta itikoilta täysin suojaavan teltan puuttuessa on löydettävä muita, kevyempiä keinoja. Koekäytössä on ollut itse valmistettu, hartioiden yli ulottuva itikkasuoja, mikä tarjoaa hieman suojaa istuskeluhetkeen, mutta mahdollistanee myös paremmin levon makuupussissa ilman muuta suojaa.

Mahdollista on myös pystyttää katos siten, että syntyy lähes suljettu tila, jossa lentävän itikan määrä on ulkoilmaa huomattavasti pienempi -Expedin kankaan reunakujia kiertää kiristettävä kuminauha ja keskellä kangasta on tasku vaellussauvalle. Itse en myöskään ole herkkä itikoille.

Painoja:

• Itse tehty iso hyttyshuppu: 58 g
• Sea To Summit Nano: 11 g

Yhteensä 69 g

Päivämatkat eivät välttämättä pitene tällä tavalla, mutta kulkemiseen käytettävissä olevan ajan lisääntyessä ja painopisteen siirtyessä kulkemiseen edellytykset paranevat. On tietenkin mahdollista, että väsymys kasaantuu ja pakollinen lepo on otettava, mutta ainoastaan kokeillut voi tietää.

Jalkineita

Jalkineiden valinta on osoittautunut varsin vaikeaksi tehtäväksi: ehkä vedenpitävä, kevyt, tukeva, kestävä ja vieläpä mielellään melko edullinenkin. Kaikkein vaikeimpana vaatimuksena on istuvuus omaan jalkaan, hiertämättömyys ja puristamattomuus pitkillä päivätaipaleilla: pienikin puristus kasvaa matkan taittuessa jopa koko retkeä uhkaavaksi kiputilaksi.

Juoksutossut Salomon XA Pro 3D Ultra. Yritys siirtyä keveisiin maastojuoksukenkiin. Ensimmäinen pari osoittautui käytössä lestiltään kapeaksi, mutta toinen pari, leveämpi M+, oli istuva. Kokeilu katkesi kuitenkin runsaiden harjoituslenkkien myötä kipeytyneeseen päkiään ja isovarpaan tyviniveleeseen. Jalkineet istuvat mainiosti ja ovat tarkat kävellä. Vettä ne eivät kalvottomina pidä. Tossut ovat kuluneet käytössä reikäisiksi, mutta palvelevat silti edelleen hyvin.

Vaelluskenkä Meindl Vakuum. Näillä vaelsin kaksi ensimmäistä koevaellusta jälkimmäisen niistä matkaltaan ollessa edelleen pisin. Mainiot jalassa, vaikka kastuttuaan hieman huopatossumaiset. Toisella pidemmällä vaelluksella kantapään kangas puhkesi ja alkoi hiertää jalkaa, joten muuten mainiot kengät odottavat vaatekomerossa aikaa parempaa.

Vaelluskenkä Haglöfs Crag Hi. Kolmannen koevaelluksen jalkineet. Hyvät kävellä ja kuivuvat nopeasti kastuttuaan. Vakiopohjalliset, Solen lämpömuovattavat, ja jalkani eivät kuitenkaan sopineet yhteen ja kolmas koevaellus vaihtui kilometrien nielennästä rauhallisempaan menoon. Kenkien melko kova varrensuu painoi myös nilkkoja. Kengät ovat sekalaisessa käytössä hyvät, mutta eivät soveltune jatkuviin pitkiin taipaleisiin edellä mainituista syistä.

Kumisaapas Nokian Finntrim. Edullinen ja ehkä vähän yllättäen aivan kelvollinen jalassa. Vakiopohjalliset tosin rullautuvat kävellessä, eivätkä mielestäni muutenkaan edusta kovin edistynyttä suunnittelua. Pohjallisten vaihdon jälkeen ripeä testilenkki kuitenkin tuotti reippaita hiertymiä jalkapohjiin, mikä vähensi innostusta siirtyä saapasleiriin. Pientä arvelua aiheuttaa saappaan vuorikankaan nopea kuluminen kantapäästä. Kipinä jäi kuitenkin kytemään ja kaivan vielä saappaat uuteen koekäyttöön, kunhan vaihdan niihin toiset pohjalliset. Nyt saappaat palvelevat siellä, missä kumisaapas on lyömätön.

Kävelykenkä Haglöfs Crag. Uusin hankinta etsiessäni kevyttä ja kestävää. Kengissä oli Solen lämpömuovattavat pohjalliset, mutta niiden jalkaa vasten oleva kangas kuoriutui osittain irti varsin lyhyen käytön jälkeen ja korvasin Solen pohjalliset Meindelin pohjallisilla. Jalka on tosin syvemmällä kengässä ohuemmasta pohjallisesta johtuen, mutta mitään erityista ongelmaa tästä ei vielä vastaan ole tullut. Mahdollista tosin on, että kengän reuna alkaisi painaa pitkillä taipaleilla kehräsluuta ja suunnitelmissa onkin hieman paksumman pohjallisen etsintä. Kengät ovat jalassa mukavat ja ne saa istumaan tiukasti nauhoitusta säätämällä, vaikka kenkä tuntuukin hieman kolholta. Pohja on omaan makuuni sopivan jäykkä, eikä jalkapohjien kipeytymistä ole ollut. Pohjan kuvio on kulunut melko nopeasti, eikä pito märällä kalliolla  muutenkaan ole mielestäni parhaiden veroinen.

Vettä Haglöfsin tämä kenkämalli ei pidä, mutta jalkineen ollessa synteettistä materiaalia kuivumisen voisi odottaa olevan ripeää. Olen toiveikas, että tämä jalkine pääsisi tositoimiin kesän tulevalla harjoitusvaelluksella. Jos jalkinetyyppi osoittautuu käyttökelpoiseksi, niin luovun mielelläni kalvokenkien käytöstä.

Aika herätä horroksesta

Kahden vuoden tauko näyttäisi olevan ohi: into kulkea kunnes en enää jaksa on palaamassa takaisin. Siviilielämän eteen heittämät esteet näyttäisivät myös olevan takana. Seuraava vaellus on tarkoitus tehdä tulevana kesänä heinäkuussa. Matkaa en erityisemmin ole lähdössä yrittämään kerryttää aikasempaa enemmän. Muutokset tulevat koskemaan lähinnä varusteita ja ehkä myös tapaa kulkea: ajatuksena olisi luopua perinteisestä päivärytmistä ja kulkea silloin, kun jalka nousee ja levätä silloin, kun on aika levätä.

On aika herättää projekti ja alkaa valmistautua.

Kertomus 2011, osa 2

Vaelluskertomuksen toinen osa on luettavissa:

Kertomus 2011, Osa 2

Kertomus 2011, Osa 1

Vaelluskertomuksen ensimmäinen osa on luettavissa:

Kertomus 2011, Osa 1

Kotona jälleen

Ilo silmälle ja lepoa mielelle

Vaellus on vaellettu, mutta ei sellaisena, kuin aioin. Ensimmäiset kaksi vuorokautta kulkivat riittävästi aikataulussa, mutta kolmannen päivän aamu valkeni pahenevien jalkakipujen merkeissä. En halunut isompia ongelmia, joten päätin keskeyttää yritykseni vaeltaa aikomaani reittiä ja matkaa. Loppu 12 vuorokautta meni lähialueilla kiertelyyn ja sellaisissa kohteissa vierailuun, jossa en ollut aiemmin käynyt. Mieliala jäi vaisuksi, vaikka toisen vaellusviikon kuluessa jalat ja kengät suostuivat yhteistyöhön. Matkaa taittui kuitenkin lopulta hieman yli 300 km, vaikka en erityisesti pitkälle pyrkinnytkään.

Keitin jäi lopulta tarkoituksellisesti matkasta. Täysin kylmä ravinto ei tuottanut juuri ongelmia, vaikka joinakin pitempinä sateisina telttailtoina lämpimällä aterialla olisi paikkansa ollutkin. Yllättäen kahvia en kaivannut, sillä Gutzy korvasi kofeiina sisältävänä kahvin hyvin. Laihduin odotetusti: hieman alle 3 kg, mikä on ravinnon energiasisältöön, kuljettuun matkaan ja vaelluksen kestoon suhteutettuna linjassa aiempien vaellusten kanssa.

Varusteiden toiminnassa ei ollut isoja puutteita. Makuualustana ollut Exped oli miellyttävä, eikä puhjennut vastoin odotuksiani. Lisäksi sitaisin repun kylkeen vanhan z-restin puolikkaan. Maavaatteena ollut Cuben Fiber-kankaan pala ajoi asiansa, vaikka olikin varsin liukas. Suojana ollut  Shangri-La 2 täytti sille asettamani tehtävän. Tuulta suoja kesti riittävän hyvin -tosin jouduin ompelemaan kulmien nauhalenkkejä niiden hankauduttua huolimatomasti asettamiini painokiviin. Vaelluksen alussa kangas hylki vettä mainiosti, mutta loppumatkasta hylkivyys oli laajalti heikentynyt. Vettä sisään pyrki ainoastaan kovan tuulen ajamana helmojen alta. BD:n vaellussauvat olivat mainiot ja kestivät ongelmitta, vaikka louhikkoista maastoa olikin melko runsaasti.

Pukeutuminen oli onnistunut. Ohuet Featherlite-housut olivat erityisen positiivinen yllätys: kuivuivat hetkessä ja kestivät hyvin. Kuoritakkina ollut OMM:n takki oli käyttöominaisuuksiltaan loistava, mutta kestävyys oli odotettuakin heikompi: kankaassa on oudosti muuttuneita kohtia, kuin kankaan ulkokerros olisi irronnut muista kerroksista. Buff oli oli mukava ja käyttökelpoinen -siis seuraavankin vaelluksen varuste. Montanen kuorihousut eivät juuri vaikuttaneet hengittävän, vaikka muuten sateelta suojasivatkin. Toppatakkia tai -housuja mukana ei ollut. Ainut lämmin vaate oli Haglöfsin Wigo II Top, mikä toimikin moitteetta.

Jalkineet tuottivat suurimmat ongelmat: Sole-pohjalliset eivät muokkautuneet jalkaan sopiviksi, vaan jalka yritti mukautua pohjalliseen. Vasta matkan lopulla jalka ja pohjallinen tuntuivat muotoutuneen toistensa pareiksi. Kengät olivat myös sään ja maaston märkyyden vuoksi jatkuvasti ulkoa täysin vettyneet, vaikka täytyy todeta, että muotonsa ne pitivät siitä huolimatta.

Sää vaelluksen oli melko sateinen ja lämmin. Yhtään raikasta pakkasyötä ei ollut.

Kamerana Samsung Xcover 271

Ruokalista 2011

Tulevan vaelluksen yksinkertainen ruokalista on valmis. Rasvan määrää on alhaisempi, kuin edellisellä vaelluksella. Keittimen, kaasun ja jopa kattilan jättämistä pois harkitsen vakavasti. Kahvin korvaa kofeiinilla terästetty urheilujuoma ja illan lämpimän teekupillisen lämmin makuupussi. Vaelluksen ohjelma on selvä: lyhyet aamutoimet, täysi vaelluspäivä ja leiriytyminen vasta hämärän kynnyksellä.

Kattila saattaisi kuitenkin olla hyvä pitää matkassa: risutulilla voisi tiukemman paikan edessä kuumentaa juotavaa ja kattilaa voi muuten käyttää pientavaroiden säilytykseen.

Ruokalista 2011

Vaelluksen elektroniikka

 Samsung Xcover 271, kaksi vara-akkua ja laturi, 210 grammaa

Elektroniikka tunkeutuu vaellukselle, halusimme sitä, tai emme: digikamera, radio, matkapuhelin, GPS-laite ja viimeisimpänä sateliittiviestimet ja hätälähettimet. Lähes jokaisesta repusta tai rinkasta löytyy jokin paristoja tai akkuja käyttävä laite, tai useita laitteita. Laitteet vaativat sähköä ja sähkön riittävästä saannista onkin tullut uusi pohdinnan aihe: vaeltajan käsi kurottuu kohti virtapankkeja tai aurinkokennoja.

Taakkaa rajoittaakseni olen yrittänyt pysyä etäällä houkuttelevista elektronisista laitteista: puhelin, GPS-laite ja hyvä kuvauskalusto vara-akkuineen ja -paristoineen painaa yllättävän paljon. Laitteiden kanssa touhuaminen vie myöskin huomiota itse vaeltamisesta ja yksinkertaisesta olemisesta: kameralla on kuvattava ja otettava videoita, puhelimella on etsittävä kenttää ja GPS-laitteella tarkistettava sijaintia.

Kuvat ovat mukavia muistoja reissuista. Kuvat myöskin elävöittävät retkikertomuksia, jos sellaisia laatii. Itse olen kuvaillut viimeiset reissut mukana olleella matkapuhelimella. Sen minkä säästän painossa, menetän kuvien laadussa.

Muistivihko on vaelluksella kätevä  -siihen tallentuvat havainnot, ajatukset ja mielialat. Itse olen tallentanut ajatuksia ja tunnelmia kuvaamalla matkapuhelimella lyhyen videon. Näistä videoista on kätevä myöhemmin katsoa reissun aikaisia tunnelmia.

Virran riittävyydestä huolehti aiemmin, edellisen matkapuhelimen aikana, paristokäyttöinen matkalaturi, mikä toimikin varsin hyvin. Puhelin on kuitenkin vaihtunut, eikä sopivaa laturia ole sattunut kohdalle, joten mukaan lähtee kaksi täyteen ladattua vara-akkua. Akkujen kapasiteetti on 1300 mAh ja kokeilujeni perusteella ne pitävät latauksen hyvin.

Kaikki mukaan haluamani elektroniset laitteet ovat puhelimessa: puhelin, kamera ja valo. Lisäksi puhelimen muistikortilla ovat tarkemmat, värilliset kopiot kartoista. Käyttämättömänä ominaisuutena on GPS. Laiskuus ja tarpeen puuttuminen ovat estäneet sopivan karttaohjelman ja karttojen hankinnan tai laatimisen.

Uudet vaellussauvat: Black Diamond Distance

Vaellussauvojen hankinta oli jälleen ajankohtaista edellisen vaelluksen jälkeen: Lekin kevyet alumiinisauvat eivät kestäneet kunnialla vaelluksen rasituksia. Käytössä olleet sauvat olivat kuitenkin valmistajan tarkoittamaa kovemmassa käytössä, joten särkyminen oli oikeastaan odotettavissa: toinen sauva vääntyi ja toisesta särkyi tapaturmaisesti lukitus.

Vuosien uskollisuus Lekin tuotteisiin sai väistyä päädyttyäni pitkän pohdinnan jälkeen Black Diamondin uusiin Distance-sauvoihin. Sauvojen rakenne poikkeaa aiemmista sauvoista: sisällä on kevlarnyöri, joka kiristyy avattaessa sauvaa käyttökuntoon.

  

Alimman jakson sisällä on nyörin säätö, josta mahdollinen kiristyksen väljyys on korjattavissa. Sauva lukittuu yksinkertaisesti vetämällä sauva täyteen pituuteensa, jolloin lukitusnappi tulee esiin kahvan sisältä lukiten napsahtaen sauvan pituuteensa. Sauvan pituus ei ole säädettävissä.

Sauvan kahva on isoon käteen melko ohut, mutta muotoilu hyvä ja pehmustettu osa pitkä. Kahvan pää osuu luontevasti kämmenen pohjaan sauvalla tukea ottaessa. Kahva ei ole kallistettu, mikä saattaa sauvaa tukevasti puristaessa rasittaa rannetta. Jos kuitenkin ote on rannelenkkiin tukeutuva, kevyt, niin kahvan suoruudesta ei ole haittaa. Kahvan materiaali on märkänäkin miellyttävä kädessä.

Rannelenkki on hyvin muotoiltu ja lenkki istuu käden ympäri hyvin. Lenkin säätöalue on laaja. Lenkki saattaa kuitenkin painaa peukalohankaa pitemmillä vaelluksilla, joten hiertymiltä tuskin on mahdollista välttyä. Lenkin materiaali on vettä imevä, joten kuumalla ilmalla hikoillessa on odotettavissa rannelenkin marinoituvan hitaasti hiestä. Rannelenkin istuva muotoilu ja säätötapa vaikeuttavat käden vapauttamista. Perinteisempi rannelenkki on tässä suhteessa toimivampi.

Kärki on vaihdettavissa joko kumiseen tai kovametallikärkeen. Vaihto tapahtuu ruuvaamalla kärki pois ja kiertämällä toinen tilalle. Kuminen kärki vaihtuu käsipelillä, mutta metallikärjen vahtamiseen tarvitsin työkalua. Kärki on kovera, kuten Lekeissä ja pitää mainiosti kivessäkin. Sompa on pieni, eikä ole vaihdettavissa.

Paino on näiden sauvojen vahvin ominaisuus: 120 cm pitkä pari painaa ainoastaan 350 grammaa. Sauvojen ilmoitettu pituus on sauvojen pituus kärjestä kahvan päähän.

Maastossa sauvat ovat luontevat: käsi vaihtaa otetta maaston mukaan ja matka taittuu. Sauvojen rakenteen keveys unohtuu nopeasti ja tilalle tulee luottamus. Sisäkkäin menevissä kahvaputkissa on tosin välystä, jonka tuntee alussa, mutta pitemmällä lenkillä tuntemus unohtuu. Käytössä sauva on jäykkä ja värähtely on vähäistä.

Syksyn 2011 Varusteluettelo

Alustava varusteluettelo on nähtävissä. Tuleva koevaellus keskittyy kevyimmän mahdollisen vaatetuksen kokeiluun. Mukavuus ja rento leirielämä saavat väistyä urheilullisemman otteen tieltä. Illan ja aamun lyhyt leirielämä sujunee yhtä hyvin osin makuupusiin kääriytyneenä -tätä tavoitetta tukee kevyt ja nopeasti kuivuva vaatetus.

Kestävyys arveluttaa eniten, erityisesti hyvin ohut tuulipaita Rab Cirrus tuntuu hauraalta. Toisaalta monet aluksi hauraalta tuntuneet kevytvarusteet ovat käytössä olleet kestäviä.

Sadehousut, Montane Atomic DT, ovat varmasti kompromissi, hengittävyys tuskin on kiitettävää tasoa.

Varusteluettelo 2011