Tulevan vaelluksen yksinkertainen ruokalista on valmis. Rasvan määrää on alhaisempi, kuin edellisellä vaelluksella. Keittimen, kaasun ja jopa kattilan jättämistä pois harkitsen vakavasti. Kahvin korvaa kofeiinilla terästetty urheilujuoma ja illan lämpimän teekupillisen lämmin makuupussi. Vaelluksen ohjelma on selvä: lyhyet aamutoimet, täysi vaelluspäivä ja leiriytyminen vasta hämärän kynnyksellä.
Kattila saattaisi kuitenkin olla hyvä pitää matkassa: risutulilla voisi tiukemman paikan edessä kuumentaa juotavaa ja kattilaa voi muuten käyttää pientavaroiden säilytykseen.
Keittimen pois jättäminen on äärimmäistä asketismia, mutta täysin loogista ajatellen valitsemaasi vaellusfilosofiaa.
Keittimetön vaellus on houkutellut jo pitkään, mutta rohkeus ei vain ole riittänyt. En nytkään vielä tiedä, asia ratkeaa rinkkaa pakatessa.
Askeettisesta en tiedä, mutta yksinkertaisuus viehättää -toisaalta asketismi on yksinkertaisuutta.
Onko keittimen/kattilan pois jättäminen (tai sen suunnittelu) enemmän sitä että haluaa kokeilla miten vähällä pärjää vai onko siitä oikeasti hyötyä pienemmän painon muodossa?
Kevyempi kantamus on aina etu. Kevyemmät varusteet mahdollistavat myös suuremman määrän ruokaa.
Toisaalta haluan myös kokeilla, mikä on oikeasti tarpeellista ja mikä ei. Pyrin yksinkertaiseen päivärytmiin.
Mielestäni pitenevät päivätaipaleet syventävät kokemisen kontrastia: suklaapatukka on entistä makoisampi, makuupussi lämpimämpi ja suoja suojaavampi.
Kattila voisi olla jokin todella kevyt ”varakäyttöön” suunniteltu. Vähän murukahvia ja teeksi oman maun mukaan kasvit luonnosta tai normi pusseina. Äärimmäiseen vitutukseen lämmin juoma on varmasti paras hoito!
Mukiksi jokin kuumuutta kestävä? Titaanimuki tai jokin muu. Karkkeja saa muutaman desin vetävissä pyöreissä rasioissa jossa on kohtuu hyvä kansi. Ei maksa paljoa ja toimii näppärästi vaikka ensiapurasiana. Silmämääräisesti 3 desin kokoinen painaa kannen kanssa 45 grammaa.
0,33 juomatölkki toimii myös tulilla ihan hyvin, mutta kuljetus tyhjänä ryttää sen kohtuu helposti. Painaa vähän ja voi ottaa sisällön kanssa mukaan!
Aika karu lista. Miksi päädyit vähentämään rasvaa?
Edellisellä reissullahan suolisto oireili hieman, syynä saattoi olla liian suuri rasvan määrä, tai vaikkapa huonosti sulaneet pähkinät.
Toinen syy on halu nähdä, miten matka taittuu hiilihydraattisemmalla eväälla. Itse olen myös hieman tukevammassa kunnossa, laihtumisvaraa on pari kiloa enemmän.
Lista on askeettinen, mutta mielestäni asianmukainen. Jos haluaa kävellä pitkälle ilman täydennystä, niin tuolla sen pitäisi sujua. Toisaalta, Arctic1000-reissulla söivät lämmintä ruokaa, jonka valmistivat risutulilla?
Kofeiinin tarpeeseen kannattaisi kokeilla tätä: http://www.varusteleka.fi/product/ruoka/scho-ka-kola-100-g-peltirasiassa/_35P0SWIVD
Pikaisen kokeilun mukaan toimii yllättävän hyvin. Yhdessä palassa on ilmeisesti 50mg kofeiinia eli 2 palaa vastaa kofeiinitablettia. Ja maku on hyvä ja energiaakin löytyy.
Pitääpä testata tuota lekan suklaata.
Suhteeni lämpimään ruokaan on yksinkertainen: voin olla ilman ongelmia vailla lämmintä ruokaa parikin viikkoa, joten olen siis ilman. Täysinä vaelluspäivinä ajatukset eivät askartele ruuan parissa, mutta lepopäivinä ajatukset kyllä siirtyvät ruokaan.
Jos joutuisin sinnittelemään, niin keittäisin soppaa, muuten kylmällä ruualla sinnittely asettuisi tavoitettani vastaan.
Pistänpä tähän aiheen ohi kysymyksen kun se on itselleni ajankohtainen:
Treenasit vaelluksillesi aiemmin maastolenkkareilla, jolloin isovarpaan seudulle tuli kiputiloja. Mihin ja millaisia? Oma isovarpaani on kipeytynyt heti varpaan takaa varpaan taaimmaisen nivelen ala-/sisäosien seudulta. Toivottavasti on vain ohimeneveä outous tai johtuu jo varsin loppuun ajetuista kengistä.
Alussa kipu taisi olla tyvinivelen alaosassa, mutta lopulta koko tyvinivel kipeytyi aika pahasti.
Nyt nivel on kivuton ja olenkin maltillisesti lenkkeillyt lenkkareilla.