Nousumetrit kertovat matkan lisäksi vaelluksen rasittavuudesta: mitä enemmän on nousuja, sitä raskaampaa on vaeltaminen. Erityisen raskasta nouseminen on painavalla kantamuksella -suurimmat nousut sijoittaisinkin vaelluksen loppupuolelle.
Korkeuden muutosten selvittäminen on kuitenkin yllättäen ongelmallista. Ne internetin palvelut, jotka korkeusprofiileja piirtävät, eivät toimi riittävän pohjoisessa. GPS-laite osaisi toki korkeuden muutokset tallentaa, mutta sellaista en mukanani vaelluksilla kuljeta. Olen siis mitannut nousu- ja laskumetrit melko karkeasti Google Earth-ohjelmasta käsin.
Syksyn 2010 vaelluksen nousumetrit ovat noin 6500 ja laskumetrejä on saman verran. Korkeuden kokonaismuutos on siis 13000 m. Vaellusvuorokausia on 14, joten vuorokautta kohden nousumetrejä on keskimäärin 464.
Vertailuksi vuoden 2009 syysvaelluksen nousumetrit olivat 5200 ja laskua saman verran. Korkeuden kokonaismuutos oli 10400 m ja vuorokaudessa nousua oli keskimäärin 452 metriä.
Normaalit GPS laitteet ovat satelliittigeometriasta johtuen varsin epätarkoja korkeusmittauksissa, tosin tätä voidaan korjata barometrilla ja algoritmit kehittyvät.
Luulen kuitenkin , että saat aivan hyvän arvion Google Earthista.
On vain melko tuskaista kirjata ylös korkeuslukemia käsin ja syöttää laskentataulukkoon -pienet muutokset (alle 50m) jäävät kokonaan pois.